Pyöräreittien kunnossapito talvella – vinkkejä pyöräilijöille ja tienpitäjille
Kirpeä pakkasaamu, auringon ensisäteet kimaltavat vastasataneella lumella ja allasi rullaa luotettava pyörä – onko mitään virkistävämpää? Minulle talvipyöräily on juuri tätä: hiljaisuutta, raikasta ilmaa ja vapauden tunnetta. Yhä useampi on löytämässä tämän ilon, eikä talvipyöräily ole enää vain pienen piirin harrastus. Suurin este nautinnolliselle talviliikkumiselle ei useinkaan ole pakkanen tai lumi, vaan pyöräteiden kunto. Huonosti hoidettu reitti voi muuttaa unelman painajaiseksi. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, miten voimme yhdessä, niin pyöräilijät kuin tienpitäjätkin, varmistaa turvalliset ja sujuvat pyöräilyolosuhteet läpi koko talven. Käymme läpi nykyaikaiset kunnossapitomenetelmät, priorisoinnin tärkeyden ja annamme käytännön vinkkejä jokaiselle talvella polkevalle.
Vanhat tavat vastaan uusi ilmasto miksi sepeli ei ole enää ratkaisu
Olet varmasti kokenut sen: sula asfaltti, jonka päällä on ohut kerros irtosepeliä. Tuntuu kuin yrittäisi polkea kuulalaakerien päällä. Tämä on valitettavan yleinen näky Suomen pyöräteillä, ja se on paitsi epämukavaa, myös vaarallista. Pyöräliiton mukaan jopa viidennes pyöräilijöiden kaatumisista johtuu juuri asfaltille jääneestä sepelistä. Ilmastonmuutoksen myötä talvet ovat muuttuneet. Pitkät, tasaiset pakkasjaksot ovat harvinaisempia, ja lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Tällaisissa olosuhteissa perinteinen auraus ja hiekoitus eivät enää toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Kun lumi sulaa ja jäätyy uudelleen, sepeli hautautuu jään alle tai jää pyörimään sulalle pinnalle, aiheuttaen kaatumisriskin lisäksi jatkuvia rengasrikkoja. On aika myöntää, että vanhat menetelmät eivät enää palvele meitä, ja meidän on sopeutettava kunnossapito vastaamaan nykypäivän vaihtelevia talviolosuhteita.
Nykyaikaiset kunnossapitomenetelmät harjauksesta lumipolanteeseen
Onneksi parempia vaihtoehtoja on olemassa ja niitä on jo otettu käyttöön edelläkävijäkaupungeissa. Menetelmät kuten harjaus ja harjasuolaus ovat osoittautuneet erinomaisiksi tavoiksi pitää pääpyöräreitit paljaina ja turvallisina. Esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Turussa on saatu hyviä kokemuksia reiteiltä, joissa lumi poistetaan mekaanisesti harjaamalla asfaltti paljaaksi ja liukkaus torjutaan kevyellä suolaliuoksella. Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan talvikunnossapidossa voidaan tavoitella kahta päästandardia: paljasta asfalttia tai kovaa, tasaista lumipintaa eli niin sanottua talvitietä. Molemmilla on paikkansa. Paljas asfaltti, joka saavutetaan harjasuolauksella, tarjoaa parhaan pidon ja on esteetön kaikille liikkujille. Sen haittapuolena on kuitenkin suolan ympäristövaikutukset ja pyöriä ruostuttava vaikutus. Erityisesti kalsiumkloridin kaltaiset voimakkaat kemikaalit ovat saaneet kritiikkiä, sillä ne voivat vahingoittaa paitsi pyöriä ja infrastruktuuria, myös kasvillisuutta ja eläinten, kuten koirien, tassuja. Talvitie-standardi taas on ympäristöystävällisempi ja perustuu kovan lumipolanteen ylläpitoon ja hiekoitukseen. Sen haasteena ovat vaihtelevat sääolosuhteet, jotka voivat nopeasti muuttaa pinnan epätasaiseksi ja vaaralliseksi sohjoksi tai peilijääksi. Tärkeintä ei kuitenkaan ole se, kumpi standardi valitaan, vaan se, että kunnossapito on järjestelmällistä ja ennakoivaa. Kriittisintä on reagoida nopeasti säänmuutoksiin ja poistaa sohjo sekä syntyvä kova lumipatja eli polanne ennen kuin se ehtii jäätyä vaaralliseksi.
Suunnitelmallisuus on kaiken A ja O priorisoidut verkot ja oikea kalusto
Kaikkia satoja kilometrejä pyöräteitä ei voida hoitaa samalla teholla ja nopeudella, se on selvää. Siksi menestyksekkään talvikunnossapidon ytimessä on suunnitelmallisuus ja priorisointi. Kuten Hollannin ja Ruotsin esimerkit osoittavat, selkeästi määritelty ja viestitty pääreittien verkosto on avainasemassa. Suomalaiskaupungit, kuten Helsinki ja Oulu, ovatkin luokitelleet pyöräverkkonsa eri hoitoluokkiin liikennemäärien ja tärkeyden perusteella. Tämä takaa, että tärkeimmät työmatka- ja asiointireitit ovat kunnossa ensimmäisenä, usein jo aamuvarhain. Pyöräilijänä sinun kannattaa selvittää oman kuntasi priorisoidut reitit ja suosia niitä talvikeleillä, se tekee matkastasi ennustettavamman ja turvallisemman. Tiedot löytyvät yleensä kunnan verkkosivuilta hakusanalla ’pyöräteiden talvikunnossapito’ tai vastaavalla.
Tehokas kunnossapito vaatii myös oikeanlaista ja monipuolista kalustoa. Kapeat pyörätiet tarvitsevat ketteriä, pienikokoisia harjaus- ja aurauslaitteita. Kokonaisvaltainen strategia huomioi kuitenkin myös laajemmat väylät ja niiden liittymät. Esimerkiksi monipuoliset ja kestävät Kellfrin lanat ja puskulevyt tarjoavat tehokkaita ratkaisuja, sillä ne eivät ole ainoastaan lumenpoistovälineitä. Ne palvelevat teiden kunnossapidossa ympäri vuoden, mikä tekee niistä arvokkaan ja kestävän investoinnin kunnille sekä urakoitsijoille. Tienpitäjien onkin tärkeää investoida kalustoon, joka sopii olemassa olevaan infraan, eikä yrittää mukauttaa infraa vanhentuneen kaluston mukaan. Lisäksi avoin viestintä, kuten dynaaminen karttapalvelu reittien kunnossapitotilanteesta, auttaisi pyöräilijöitä suunnittelemaan reittinsä ja lisäisi luottamusta palveluun.
Pyöräilijän vastuu ja vaikutusmahdollisuudet valmistautumisesta palautteenantoon
Vaikka tienpitäjillä on suuri vastuu, on meillä pyöräilijöilläkin oma roolimme talvipyöräilyn onnistumisessa. Kaikki lähtee omasta valmistautumisesta ja oikeista varusteista. Minun kokemukseni mukaan tärkein yksittäinen varuste on laadukkaat nastarenkaat. Ne antavat uskomattoman pidon ja turvallisuuden tunteen jäisilläkin pinnoilla. Toinen ehdoton varuste on tehokkaat valot, valkoinen eteen ja punainen taakse. Talvella on usein pimeää, ja näkyvyys on elintärkeää. Pyörän säännöllinen puhdistus ja ketjujen voitelu korostuvat talvella, sillä suola ja kura kuluttavat pyörän osia nopeasti. Myös täyspitkät lokasuojat ovat kullanarvoiset, sillä ne suojaavat sekä sinua että pyörääsi loskalta ja lialta.
Varustautumisen lisäksi meillä on myös mahdollisuus vaikuttaa. Olemme parhaita asiantuntijoita omilla reiteillämme. Jos huomaat puutteita kunnossapidossa, vaarallisen liukkaan paikan tai auraamattoman risteysalueen, anna siitä palautetta! Lähes jokaisella kunnalla on sähköinen palautejärjestelmä, jonka kautta tieto menee suoraan oikealle henkilölle. Rakentava ja täsmällinen palaute auttaa kunnossapitäjiä kohdentamaan toimenpiteitä sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Olemalla aktiivinen et ainoastaan paranna omaa turvallisuuttasi, vaan autat koko pyöräilevää yhteisöä.
Yhteisellä polulla kohti parempia talvikelejä
Laadukas talvikunnossapito ei ole pelkkä kustannuserä, se on investointi. Se on investointi kansanterveyteen, parempaan kaupunkiympäristöön ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Kuten Kuopion polkijat osuvasti toteavat, se on kunnia-asia. Oulun maailmankuulu esimerkki osoittaa, että talvipyöräilyn korkea suosio on mahdollista saavuttaa, ja se on usein kiinni asenteesta ja toimintatavoista, ei niinkään rahasta. Kun pyöräily on tehty helpoksi ja turvalliseksi, ihmiset valitsevat sen. Onnistuminen vaatii kuitenkin yhteistyötä: tienpitäjien on sitouduttava laadukkaaseen, ennakoivaan työhön ja avoimeen viestintään, ja meidän pyöräilijöiden on valmistauduttava olosuhteisiin ja annettava aktiivisesti palautetta. Älä siis laita pyörääsi talviteloille. Varustaudu oikein, valitse reittisi fiksusti ja anna äänesi kuulua. Yhdessä voimme tehdä jokaisesta talvesta parhaan mahdollisen pyöräilytalven.
